Sellun märkähajotus eli pulpperointi, arkin valmistus

1. Työn tavoite

Työn tavoitteena oli valmistaa sellumassasta arkki.

2. Työ välineet ja koneet

Työssä tarvitsimme märkähajotinta, 2l mitta astiaa, vaakaa, astiaa paperisilpulle, arkkimuottia, imupapereita, telaa, muovilevyjä, 
puristinta ja pikakuivainta

3. Työvaiheet

- Ensimmäisenä revimme 12grammaa koivusellua ja laitoimme sen litran mitta astiaan.

Revimme ja punnitsimme koivusellua

- Seuraavaksi mittasimme kaksi litraa vettä.

Mittasimme kaksi litraa vettä

- Kaadoimme veden ja koivusellun seoksen märkähajottimeen, käynnistimme sen ja annoimme massan sekoittua 10minuuttia. Muista nollata laskuri märkähajottimesta jos poistut paikalta, muuten kone sammuu itsestään liian aikaisin.

Veden ja koivusellun seos

Märkähajotin

Märkähajotin käynnissä

-  Massan sekoituttua kaadoimme sen takaisin kahden litran mitta astiaan.

Märkähajottimella tehty koivusellun ja veden massa

- Otimme massasta yhden kolmas osan eli noin 7desilitraa ja kaadoimme sen arkkimuottiin, jonka jälkeen suljimme muotin. Osa vedestä puristui pois ja saimme arkin muotoonsa.

Massa ja yksi kolmas osa siitä eli noin 7desilitraa

Arkkimuotti käynnissä

- Arkkimuotista avasimme pohjaventtiilin, jotta vesi valuu pois.

Allas jonne vesi valuu arkkimuotista

- Veden valuttua pois suljimme venttiilin ja avasimme arkkimuotin, jossa arkki oli vielä märkänä.

Märkä arkki arkkimuotissa

- Laitoimme arkin päälle yhden imupaperin, jolla arkki huopautettiin.

- Telasimme arkin imupapereineen pois muotista.

Tela

Arkki telattuna

- Arkin irroitimme telasta muovilevylle imupaperin päälle, arkin päälle laitettiin myös imupaperi ja muovilevy.

Arkki muovilevyn päällä ja imupapereiden välissä

- Seuraavaksi veimme arkin puristimelle noin minuutiksi, jotta siitä saataisiin puristettua enemmän vettä pois.

Puristin

- Puristuksen jälkeen irroitimme muovilevyt ja veimme arkin pikakuivaimelle kymmeneksi minuutiksi.

Pikakuivain ja kuivattava arkki

Arkki pikakuivaimessa ennen luukun sulkemista

- Tämän jälkeen meillä oli valmis arkki ja laitoimme lisää arkkeja tulemaan jäljelle jääneestä massasta edellisiä työvaiheita noudattaen.

Valmis arkki

4. Loppu päätelmät

Työ oli helppo ja mukava, jos toimi annettujen ohjeiden mukaan. Voin sanoa, että työ onnistui hyvin, koska saimme ehjiä ja oikeanlaisia arkkeja tulokseksi.

Liuoksen valmistaminen KCl (Kaliumkloridi)

1.Työn tavoite

Tavoitteena oli valmistaa 1moolinen (1M) kaliumkloridi liuos, joka on tilavuudeltaan 500millilitraa.

• 1moolinen liuos yhteen litraan vettä --> 74,56 grammaa kaliumkloridia.

• 1moolinen liuos puoleen litraan vettä --> 37,28 grammaa kaliumkloridia.

2.Työ välineet

Työtä suorittaessa tarvitsimme vaa'an, punnitusastian, mittapullon, dekantterilasin, pipetin ja säilytyspullon.

3. Työ vaiheet 

- Aluksi punnitsimme punnitusastialla tarvitsemamme           määrän kaliumkloridia eli 37.28 grammaa.

- Seuraavaksi otimme mittapullon, johon merkitsimme maalarinteipillä mitä liuosta olemme valmistamassa.

- Otimme dekantterilasiin 500millilitraa (0,5litraa) tislattua vettä.

- Tämän jälkeen kaadoimme kaliumkloridin mittapulloon ja huuhdoimme punnitusastiasta viimeisetkin aineet ionivaihdetulla vedellä pipetin avulla mittapulloon.

- Seuraavaksi pulloon piti lisätä 2/3 osaa ionivaihdetusta vedestä, joka oli noin 335millilitraa.

- Sekoitimme aineen hyvin kääntelemällä pulloa ylös alas, jonka jälkeen lisäsimme loputkin ionivaihdetusta vedestä mittapulloon.

- Lopuksi otimme aineelle säilytyspullon ja kaadoimme liuoksen sinne. Teimme myös säilytyspulloon tarran, jossa kerroimme aineen nimen (kemiallinen kaava), pitoisuuden, päivämäärän ja tekijät. Vaarallisten aineiden pulloihin laitetaan myös varoitusmerkit.

4. Loppu päätelmät

Työ onnistui hyvin, sillä kaliumkloridia ja vettä oli oikea määrä. Saimme ne myös liukenemaan hyvin keskenään. Työ oli helppo kunhan osasi etsiä tarvitsemansa tiedot. 

Kuparisulfaatin kidevesipitoisuuden määrittäminen

1.  Työn tavoite ja työvälineet

Työmme tavoitteena oli tutkia paljonko kuparisulfaattikiteissä on kidevettä.

 

Työ välineinä käytimme vaakaa, posliiniupokasta ja upokaspihtejä, Bunsenpoltinta, kolmijalkaa sekä kuumennusverkkoa, spaattelia ja eksikaattoria. 

2. Työvaiheet 

-Ensimmäisenä punnitsimme tyhjän posliiniupokkaan. Saimme massaksi 25.993 grammaa. 

Analyysivaaka.

 

-Sen jälkeen punnitsimme 1.739 grammaa kuparisulfaattia upokkaaseen. Upokkaan ja kuparisulfaatin yhteismassa oli 27.732 grammaa.

 

Kuparisulfaatti.

-Kuumensimme upokasta Bunsenpolttimella kuumennusverkon päällä. Kuparisulfaattia kuumensimme niin kauan, että kaikki kiteet olivat muuttuneet valkoisiksi, eli kidevesi oli haihtunut pois.

 

Upokkaan kuumentaminen.

-Seuraavaksi annoimme upokkaan jäähtyä eksikaattorissa. 

 

Jäähdytys eksikaattorissa.

-Jäähtymisen jälkeen punnitsimme upokkaan ja kuparisulfaatin massan. Saimme tulokseksi 27,103 grammaa.

 

-Lopuksi kokeilimme mitä tapahtuu kun upokkaaseen lisää 4-5 pisaraa vettä. Totesimme, että upokas kuumenee ja kuparisulfaattijauhe palautuu kidevesi muotoon.

 

Kuparisulfaatti muutettuna vedellä takaisin kidevesi muotoon.

3. Työn tuloksia

4. Loppu päätelmät

Saamiemme tuloksien perusteella voin sanoa, että työ sujui hyvin. Lopullinen tulos haihtuneen kideveden määräksi oli 36.1% kiteisen kuparisulfaatin määrästä.