Tervasaaren paperitehtaalla vierailu

Vierailimme luokan kanssa 8.11. Tervasaaren paperitehtaalla. 

Paikka oli suuri ja tehdasalueella on rautatie, jossa aiemmin käytettiin tehtaan omia vetureita. Nykyään vaihtotyöt ja liikennöinnin hoitaa VR Osakeyhtiö. Pihaan oli merkitty erikseen väylät, joiden mukaan piti liikkua onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Alue oli hyvin aidattu. 

Tehtaalla oltiin tarkkoja turvallisuudesta. Päästyämme Valkeakoskelle, paperitehtaalle jouduimme ensimmäisenä hakemaan turvaliivit, suojalasit ja vierailija kortin, joka mahdollisti liikkumisen tehtaalla. Tehtaan sisällä meille annettiin myös korvatulpat, sillä meteli oli suuri.

Tehdas oli sisältä erittäin siisti ja tilava, kulkeminen siellä oli helppoa.

Paperikone oli suurempi kuin oletin, se oli yli sata metriä pitkä. Tehdas oli siisti eikä työntekijöitä näkynyt muuta kuin valvomoissa. Koneen luona työntekijöitä näkee yleensä vain katkon sattuessa. 

Märkäpään lähellä oli erittäin kuuma. Kuivapään luona oli kohtuullisen viileää. Kävimme myös valvomossa, siellä konetta ohjattiin monen tietokoneen kautta.

Vierailu sisälsi vain tunnin kertomuksen tehtaan historiasta sekä turvallisuudesta, paperikoneen esittelyn ja valmossa käynnin.

  Tietoa tehtaasta

Valkeakoskella sijaitseva Tervasaaren paperitehdas on osittain UPM-Kymmene- ja osittain Billerud-konserneihin kuuluva paperitehdas. 

Siellä on kolme toiminnassa olevaa paperikonetta, joista kaksi konetta kuuluu UPM-Kymmene Oyj:lle ja yksi kone Billerudille. Henkilöstöä tehtaalla on noin 400.

Tehtaan yhteydessä toimi myös Tervasaaren sellutehdas. Sellulinja suljettiin vuonna 2007. 

UPM ilmoitti 10.9.2008, että heillä oli suunnitelmana sulkea sellutehdas 2008 vuoden loppuun mennessä. YT-neuvottelun jälkeen sulkeminen vahvistettiin ja sellutehtaan tuotanto päättyi 2008 vuoden lopulla. Tehtaan henkilöstön lukumäärä väheni 166 henkilöllä sulkemisen yhteydessä.

Shampoon valmistaminen

1. Työn tavoite

Työn tavoitteena oli valmistaa hiusten pesemiseen soveltuvaa shampoota.

2. Työ välineet

500ml dekantterilasi, useita pieniä dekantterilaseja ja punnitusastioita, keittolevy, analyysivaaka, spaatteleita ja lasisauvoja, pH-mittari, mekaaninen sekoitin ja lämpömittari

3. Raaka-aineet

245g hanavettä (liuotin)
36g Sodium Laureth Sulfate (70%) (pesevä aine)
9g Cocoamidopropyl Betaine (40%) (vaahdon muodostaja)
6g PEG-4 Rapeseedamide (vaahdon ylläpitäjä)
3g Glyseriini (hoitava aine)
1-2 tippaa hajustetta
0,25g sitruunahappo (pH:n säätöaine)
4,5g NaCl (natriumkloridi - ruokasuola) (viskositeetin säätöaine

4. Työvaiheet

- Mittasimme kaikki tarvitsemamme aineet pieniin dekkoihin valmiiksi.

Raaka-aineet mitattuna dekkoihin.

- Seuraavaksi otimme lämpölevyn ja kuumensimme veden 50-asteeseen

Kuumennuslevy ja dekka.

- Veden olessa 50-asteista lisäsimme Sodium Laureth Sulfaten (36g) koko ajan samalla hyvin sekoittaen. Sekoittamiseen käytimme mekaanista sekoittajaa.
 (Jos käytät säilöntäainetta, kuumenna vesi 60-asteiseksi ja liuota säilöntäaine kuumaan veteen.)

Sodium Laureth Sulfate ja vesi sekoittumassa
kuumennuslevyn päällä.

- Kun Sodium Laureth Sulfate oli sekoittunut otimme kuumennuslevyn pois ja lisäsimme Cocoamidopropyl Betainen ja PEG-4 Rapeseedamiden keskeyttämättä sekoitusta.

Liuos sekoittumassa Cocoamidopropyl Betainen ja
PEG-4 Rapeseedamiden lisäämisen jälkeen

- Seuraavaksi annoimme liuoksen jäähtyä huoneenlämpöiseksi, edelleen koko ajan sekoittaen.

Liuos sekoittumassa jäähtymisenkin ajan

- Liuoksen ollessa huoneenlämpöistä lisäsimme Glyseriinin ja sekoitimme sen hyvin.

- Sen jälkeen lisäsimme hajustetta muutaman tippaa ja väripigmenttiä, jonka jälkeen sekoitimme liuoksen tasaiseksi.

Väriaine ja hajuste

Liuos sekoittumassa väriaineen ja
hajusteen lisäämisen jälkeen

- Värin ollessa tasainen mittasimme pH-arvon siihen tarkoitetulla liuskalla. pH-arvon piti olla hieman hapan (pH 5-6). Työmme pH-arvo oli 7, joten lisäsimme pienissä määrin sitruunahappoa (yhteensä 0,25grammaa) ja saimme pH-arvoksi 5.

Sitruunahappoa 0,25grammaa punnitusastiassa

pH-arvon mittaamiseen tarkoitettuja liuskoja
sekä arvon määrittämistä varten väritaulukko

- pH-arvon ollessa hyvä rupesimme säätämään viskositeettiä lisäämällä pieniä määriä ruokasuolaa (NaCl) sekoittaen huolellisesti jokaisen lisäyksen välillä. Jatkoimme lisäyksiä, kunnes se oli meille mieleistä. Kerkesimme lisätä ruokasuolaa yhteensä 4.5grammaa.

4.5grammaa ruokasuolaa (NaCl) punnitusastiassa

-Lopuksi vaahdon laskeuduttua siivosimme jälkemme ja pullotimme shampoon.

Pullotus käynnissä, valmis shampoo dekassa

5. Loppupäätelmät

Työ ei ollut kovin vaikea. Työ onnistui mielestäni hyvin, sillä haju, väri sekä viskositeetti olivat kohdillaan ja käytimme oikeat ainemäärät jokaisessa vaiheessa. Shampoon toimivuudesta en osaa sanoa, sillä testausta ei ole vielä tehty.

Sellun märkähajotus eli pulpperointi, arkin valmistus

1. Työn tavoite

Työn tavoitteena oli valmistaa sellumassasta arkki.

2. Työ välineet ja koneet

Työssä tarvitsimme märkähajotinta, 2l mitta astiaa, vaakaa, astiaa paperisilpulle, arkkimuottia, imupapereita, telaa, muovilevyjä, 
puristinta ja pikakuivainta

3. Työvaiheet

- Ensimmäisenä revimme 12grammaa koivusellua ja laitoimme sen litran mitta astiaan.

Revimme ja punnitsimme koivusellua

- Seuraavaksi mittasimme kaksi litraa vettä.

Mittasimme kaksi litraa vettä

- Kaadoimme veden ja koivusellun seoksen märkähajottimeen, käynnistimme sen ja annoimme massan sekoittua 10minuuttia. Muista nollata laskuri märkähajottimesta jos poistut paikalta, muuten kone sammuu itsestään liian aikaisin.

Veden ja koivusellun seos

Märkähajotin

Märkähajotin käynnissä

-  Massan sekoituttua kaadoimme sen takaisin kahden litran mitta astiaan.

Märkähajottimella tehty koivusellun ja veden massa

- Otimme massasta yhden kolmas osan eli noin 7desilitraa ja kaadoimme sen arkkimuottiin, jonka jälkeen suljimme muotin. Osa vedestä puristui pois ja saimme arkin muotoonsa.

Massa ja yksi kolmas osa siitä eli noin 7desilitraa

Arkkimuotti käynnissä

- Arkkimuotista avasimme pohjaventtiilin, jotta vesi valuu pois.

Allas jonne vesi valuu arkkimuotista

- Veden valuttua pois suljimme venttiilin ja avasimme arkkimuotin, jossa arkki oli vielä märkänä.

Märkä arkki arkkimuotissa

- Laitoimme arkin päälle yhden imupaperin, jolla arkki huopautettiin.

- Telasimme arkin imupapereineen pois muotista.

Tela

Arkki telattuna

- Arkin irroitimme telasta muovilevylle imupaperin päälle, arkin päälle laitettiin myös imupaperi ja muovilevy.

Arkki muovilevyn päällä ja imupapereiden välissä

- Seuraavaksi veimme arkin puristimelle noin minuutiksi, jotta siitä saataisiin puristettua enemmän vettä pois.

Puristin

- Puristuksen jälkeen irroitimme muovilevyt ja veimme arkin pikakuivaimelle kymmeneksi minuutiksi.

Pikakuivain ja kuivattava arkki

Arkki pikakuivaimessa ennen luukun sulkemista

- Tämän jälkeen meillä oli valmis arkki ja laitoimme lisää arkkeja tulemaan jäljelle jääneestä massasta edellisiä työvaiheita noudattaen.

Valmis arkki

4. Loppu päätelmät

Työ oli helppo ja mukava, jos toimi annettujen ohjeiden mukaan. Voin sanoa, että työ onnistui hyvin, koska saimme ehjiä ja oikeanlaisia arkkeja tulokseksi.

Liuoksen valmistaminen KCl (Kaliumkloridi)

1.Työn tavoite

Tavoitteena oli valmistaa 1moolinen (1M) kaliumkloridi liuos, joka on tilavuudeltaan 500millilitraa.

• 1moolinen liuos yhteen litraan vettä --> 74,56 grammaa kaliumkloridia.

• 1moolinen liuos puoleen litraan vettä --> 37,28 grammaa kaliumkloridia.

2.Työ välineet

Työtä suorittaessa tarvitsimme vaa'an, punnitusastian, mittapullon, dekantterilasin, pipetin ja säilytyspullon.

3. Työ vaiheet 

- Aluksi punnitsimme punnitusastialla tarvitsemamme           määrän kaliumkloridia eli 37.28 grammaa.

- Seuraavaksi otimme mittapullon, johon merkitsimme maalarinteipillä mitä liuosta olemme valmistamassa.

- Otimme dekantterilasiin 500millilitraa (0,5litraa) tislattua vettä.

- Tämän jälkeen kaadoimme kaliumkloridin mittapulloon ja huuhdoimme punnitusastiasta viimeisetkin aineet ionivaihdetulla vedellä pipetin avulla mittapulloon.

- Seuraavaksi pulloon piti lisätä 2/3 osaa ionivaihdetusta vedestä, joka oli noin 335millilitraa.

- Sekoitimme aineen hyvin kääntelemällä pulloa ylös alas, jonka jälkeen lisäsimme loputkin ionivaihdetusta vedestä mittapulloon.

- Lopuksi otimme aineelle säilytyspullon ja kaadoimme liuoksen sinne. Teimme myös säilytyspulloon tarran, jossa kerroimme aineen nimen (kemiallinen kaava), pitoisuuden, päivämäärän ja tekijät. Vaarallisten aineiden pulloihin laitetaan myös varoitusmerkit.

4. Loppu päätelmät

Työ onnistui hyvin, sillä kaliumkloridia ja vettä oli oikea määrä. Saimme ne myös liukenemaan hyvin keskenään. Työ oli helppo kunhan osasi etsiä tarvitsemansa tiedot. 

Kuparisulfaatin kidevesipitoisuuden määrittäminen

1.  Työn tavoite ja työvälineet

Työmme tavoitteena oli tutkia paljonko kuparisulfaattikiteissä on kidevettä.

 

Työ välineinä käytimme vaakaa, posliiniupokasta ja upokaspihtejä, Bunsenpoltinta, kolmijalkaa sekä kuumennusverkkoa, spaattelia ja eksikaattoria. 

2. Työvaiheet 

-Ensimmäisenä punnitsimme tyhjän posliiniupokkaan. Saimme massaksi 25.993 grammaa. 

Analyysivaaka.

 

-Sen jälkeen punnitsimme 1.739 grammaa kuparisulfaattia upokkaaseen. Upokkaan ja kuparisulfaatin yhteismassa oli 27.732 grammaa.

 

Kuparisulfaatti.

-Kuumensimme upokasta Bunsenpolttimella kuumennusverkon päällä. Kuparisulfaattia kuumensimme niin kauan, että kaikki kiteet olivat muuttuneet valkoisiksi, eli kidevesi oli haihtunut pois.

 

Upokkaan kuumentaminen.

-Seuraavaksi annoimme upokkaan jäähtyä eksikaattorissa. 

 

Jäähdytys eksikaattorissa.

-Jäähtymisen jälkeen punnitsimme upokkaan ja kuparisulfaatin massan. Saimme tulokseksi 27,103 grammaa.

 

-Lopuksi kokeilimme mitä tapahtuu kun upokkaaseen lisää 4-5 pisaraa vettä. Totesimme, että upokas kuumenee ja kuparisulfaattijauhe palautuu kidevesi muotoon.

 

Kuparisulfaatti muutettuna vedellä takaisin kidevesi muotoon.

3. Työn tuloksia

4. Loppu päätelmät

Saamiemme tuloksien perusteella voin sanoa, että työ sujui hyvin. Lopullinen tulos haihtuneen kideveden määräksi oli 36.1% kiteisen kuparisulfaatin määrästä.